Löysin mustasilmäsusannasta hyrränmuotoisen nupun. Ihailin sitä vähän liian kovakouraisesti, ja se irtosi. Onneksi kukat eivät siihen loppuneet.
Illat ovat kauniita ja hämäriä, eilen syötiin parvekkeella kynttilänvalossa burgundinpataa. Sitä haudutettiin liedellä monta tuntia, ja kämppä oli sen jäljiltä kuin pätsi. Maku oli sen arvoinen :)
Kun me muut hipsimme sisään katsomaan Horatiota, Nessa jäi parvekkeelle valvomaan pimenevää iltaa.
Pian myrskysi jo niin, että niin kissat kuin mustasilmäsusannakin piti kantaa sisälle suojaan.
Nyt kun ensimmäistä kertaa koskaan opiskelujen alku ei pelota, huomaan, että elokuu voisi ehkä olla minun lempikuukauteni. Vielä on kesä, aurinko ja sandaalikelit, mutta pimeissä illoissa ja viileässä tuulessa tuoksuu jo syksy.
Se on muuten totta, että työ vie huomattavan paljon inspiraatiota ja motivaatiota kaikelta muulta. Ainakin itse huomaan, että kun olen töissä, en jaksa paneutua kunnolla mihinkään muuhun. Ehkäpä työpaikallakin on jotain merkitystä; mielekkäässä työssä sitä jaksaisi varmaan inspiroitua vielä kotonakin.
VastaaPoistaMinua jäi kiinnostamaan tässä postauksessa ehkä yksi ihan täysin epäolennainen seikka, mutta kysyn nyt kuitenkin. Mikä tuo ensimmäisen kuvan esine on?
brokk: se on thaimaalainen(? tai intialainen, tuliaisina saatu anyway) pöytämausteastia. Tuossa kuvassa ei sitä näy, mutta siihen kuuluu myös pieni puinen lusikka. Meillä on noita purnukoita kaksi, suolalle ja pippurille. Tarkoitettu kyllä varmaan vähän eksoottisemmalle setille :)
VastaaPoista